#maanantaihölköttelyt

Sain kuin sainkin raahattua kameran eilen tallille mukaan ! Tallille lähdin jo kymmenen maissa Essi, Elinan, niiden pikkusiskon ja sen kaverin kanssa. Kukaan ei ollut vielä päästänyt heppoja ulos ja niimpä otin Suskun heti harjaukseen. Päätettiin lähteä Elinan kanssa maastoon kävelemään kun kenttä on kuin luistinrata ja Armas oli ontunut pari päivää sitten.

Suskusta kyllä huomasi, ettei se ollut kerennyt ulos ja kevään ekat kiimat alkaa näkymään sen käytöksessä. Tähän kun vielä lisätään melkein viikon kevyempi liikutus huonojen pohjien takia, niin neidin mieliala vaihteli suurinpiirtein kerran kymmenessä sekunnissa. Vähintään.

Susku päätti aloittaa lenkin matoilemalla tien reunasta reunaan ja fiilis oli kun mummolla lumessa. Noh, sitten kun Susku sain hidastelusta tarpeekseen, se päätti että hän on nyt lakossa, eikä vaan halua liikkua. Tamma seistä jökötti tiellä naama tuimana kun käpynsä menettänyt orava, eikä liikkunut sitten millään. Puristin pohkeilla niin kovaa kun jaksoin, maiskutin ja lopulta läiskäisin kämmenellä sitä persuksille, eikä mitään reaktiota. Siinä se vaan seisoi pää pystyssä ja korvat takana tyyliin :" En kuule suo, enkä tunne ainakaan. Oi laulaapa linnut kauniisti diipadaapa." Nauroin Elinan kanssa, että mitä ihmettä se nyt kiukkuilee kun yleensä lähtee hipaisemalla eteenpäin. En kuitenkaan halunnut antaa periksi tälläisessä asiassa ja päästää Armasta ohi. Hetken päästä kun vähän kopautin pohkeella niin johan tuli vauhtia karvakasaan.

Sitten piti aloittaa tottakai olemattomien asioiden kyttäily, pärinä ja poikittaminen tiellä ja heti kun käännyttin takaisin kotiin päin, ei heppa olisi halunnut kävellä enää ollenkaan ja päätti kuuroutua suusta. Kyllästyin melko äkkiä jarrutteluun ja Susku joutui Armaksen taakse kävelemään ikäänkuin arestiksi. Tämä kun toimii Susulla niin hyvin, koska se vihaa muitten perässä löntystelyä, pitäisi aina saada mennä ekana ja omaa vauhtia. Pikkuhiljaa Susku alkoi olla se "normaali" oma itsensä. Innolla oottelen mitä toi keksii, kun kevät menee vielä pidemmälle...

Kotipihaan päästyä päästin Suskun tarhaan syömään ja Elina jäi vielä taluttelemaan pikkukansaa Armaksella. 

Arttuli (:

Seuraavaksi haettiin Essin kanssa Allma tarhasta, sillä ponin liikutus on tän viikon meidän homma kun sen oma ihminen on riparilla. Laitettiin poni ajokuntoon ja Essi huristeli hetken aikaa pikkutyttöjen kanssa pihassa, ennen kuin lähdettiin kahdestaan ajamaan kunnon lenkki. Alma käyttäytyi oikeen nätisti ja ei hölmöillyt ollenkaan -onneksi, meinaan ei olla kumpikaan paljonkaan hevosia ajettu.- Ajeltiin melko reipas lenkki ja saatiin toi superkuntonen poni jopa hikeen asti. Jenni on meistä nyt varmasti ylpee.

Muut hepat oli kiinnostuneita ponista ja kärryistä, ja koko poppoo kattelikin silmä kovana missä poni viipotti.

♡ :3

Hawa vemputti naamaansa monta minuuttia putkeen. Halvat huvit vanhalla papparaisella.

Susku oli ihan raviheppa fiiliksissä ja teki omaa ravivolttausta tarhassa.

Tänään saan pikkusiskon mukaan tallille kuvaamaan, joten postausta luvassa siis tästäkin päivästä !