Tän kauden ekat hypyt !

Kuvat (c) Essi K.

Joo tosiaankin, sunnuntaina päästiin hyppäämään Suskun kanssa piiiiitkästä aikaa ja vähän niinkun arvelinkin, Susku oli ihan onnensa kukkuloilla. Välillä jopa niin tärinöissään, että itsellä meinasi hermot loppua :-D

Aloiteltiin tunti kahden aikoihin, mutta hetki meni säätäessä Suskun martingaalin kanssa, huhhuh tollasia muinaismuisto varusteita ! Lisäämpä siis martingaalin ostoslistalle heti siihen uuden satulavyön perään. Verkkailu startattiin ihan itsenäisellä ravailulla ja teinkin ensimmäisen vartin aikana varmaankin satoja puolipidätteitä, siitä voitte päätellä miten hukassa jarrut oli... Tein paljon siirtymisiä ja voltteja ja joka välissä otus yritti ampua jollekkin esteelle, että jos vaikka hypättäis se. Alkuun oli vielä melko huvittavaa tuo kamun innokkuus ja vähän kerrallaan aloin saada Suskuun tuntumaa ja raviin alkoi löytyä tahti. Tehtäväksi tuli tehdä kokoamisia ja kevyitä eteenpäin ratsastuksia. Ensin muutokset oli melko vaisuja, sillä en "uskaltanut" heti pyytää reilusti eteen juuri kun olin saanut paketin jotenkunten kasaan. Susku oli kuitenkin hyvin kuulolla ja loppuvaiheessa sain aikaan jo selkeän muutoksen, hyvän tahdin ja hakipa otus vähän matalampaan muotoonkin ajottain.

Laukkaverryttely oli idealtaan lyhyt ja ytimekäs ja arvasin jo heti, että Susku tulee kuumumaan ihan yli rajojen. Se kun vaatii aina rauhallisen, paineettoman alun laukkaverkoissa, ennen kuin voi alkaa koota tai muuten sillä menee pasmat ihan sekaisin ja yliyrittämiseksi koko homma. Toisaalta, eipä se haittaa välillä tehdä jotain erilailla, järkytetään vähän heppojen ajatusmaailmaa ;) Tehtävä oli siis ihan yksinkertainen : aktiivista käyntiä, siitä terävä laukannosto, laukkaa puoli kenttää + pääty-ympyrä ja takaisin käyntiin. Tätä sitten veivattiin jonkun aikaa molempiin suuntiin ja kyllähän tuo kuumui, mutta saatiin me pari ihan nättiäkin nostoa. Laukan laatu vaan kärsi hirmuisesti Suskun jäkittäessä ja jännittäessä.

Tästä kuvasta en oo itsekkään varma, että onko tää nyt ravia, laukkaa vai kamelistyleä, mutta kuulolla ei ainakaan olla :-D

Seuraavaksi tarkoituksena oli tulla harjoitusravissa maapuomien yli ja loppupäässä yksi oli n. 20 senttiä irti maasta, jotta hepat jumppailis vähän jalkojaan. Tämä oli sitten se mikä meni meiltä kaikkein eniten pyllylleen. Susku tikitti puomeille, puri kuolaimeen ja räjähti ennen puomeja niin, että hyppäsi kaikki kerralla, sain sen jotenkin kiskottua kiinni ja sitten se jo säntäs onnesta sekasin 20 cm esteen yli.. Näin se vaan voi näköjään ylimaallisen herkkäsuinen hevonen heittäytyä kuuroksi, koska tein siellä selässä oikeesti kaikkeni, että muo ei vietäs kun märkää rättiä.

Kuvaajan tarkennusfiba, mut tästä näätte näitä meijän tyylinäytteitä ja täytyy myöntää, että itsekkin vähän repesin kun näin näitä kuvia sitten tunnin jälkeen. Typerä poni :-D

Susku oli niin hölmönä, että tultiin tehtävää käynnissä monta kertaa ja jouduin silti tekemään sormet kipeenä pidätteitä, että käynnissä pysytään. Lopuksi saatiin onneksi siedettävät puomien ylityset ravissa kumpaankin suuntaan ja päästiin käppäilemään vähäksi aikaa.

Kun toisella on vaan niin huisin hauskaa.

...ja tässä taas sarja näitä meidän ravipuomien ylityksiä.
Koska sama tappeluhan jouduttiin tekemään uudelleen toisessa suunnassa.

Kuski roikkuu ku hengenhädässä...

...ja otus vaan kehittelee uusia puomin ylitystapoja.

Välikäyntien jälkeen aloitettiin hyppäämään ihan oikeasti, tai no siis muut alotti, mehän oltiin Suskun kanssa hypätty monta kertaa jo.. Ihan ekana hypättiin pikkuruinen pysty ja vielä pienempi ristikko. Susku oikeen tärisi innosta kun lähestyttiin ravissa "esteille" ja myötäsin varmuudenvuoksi oikein reilusti, jos Susku oliskin päättänyt jatkaa liiotteluaan.

Sen jälkeen tehtävänä oli tulla sarja, sen jälkeen vino pysty, tehdä siitä vähän tiukempi kurvi tynnyriristikolle ja viimeisenä hypätä vihreä pysty. Pidettiin esteet vielä tosi pikkusina ja tultiinkin rata ekan kerran Suskun kanssa ravilla. Etenkin musta-valkea vinopysty oli Suskulle tosi vaikea hahmottaa ja se tulikin ekalla kerralla alas. Tultiin sitä sitten pari kertaa uudestaan ja vähän avitin äänellä Suskua mistä ponnistaa.

"Otetaan tälläi vähä varman päälle, ettei vaa tipaha toi takapuomi."

Hienosti Susku pomppasi just siitä mistä sille sanoin, vaikka aina ei jalat ihan meinanneet keretä mukaan.

Hypättiin sama rata vielä pari kertaa vähän korotettuna ja hypyt sujuivat koko ajan vaan paremmin ja paremmin. Nyt kun päästiin oikeasti hyppäämään, Susku jätti ylimääräsen säheltämisen pois ja yritti ehdottomasti parhaansa ! Pitkän hyppytauon seurauksena Susu oli selkeästi esteille lähestymisissä vähän epävarma ja rikkoi helposti laukan epämääräiseksi sekalmelskaksi, mutta kyllä tää tästä. Nyt kun päästään säiden salliessa hyppäämään säännöllisemmin, niin löydetään taas Suskun kanssa se yhteinen sävel, mikä on vaan kesän jäljiltä vähän unohduksissa. Muuta en voi sanoa, kuin että oon tosi tyytyväinen Suskuun ja tunnista jäi kivat fiilikset (:

Upea pikkukarvakuono ♡

Oma istunta vähän könöttää, mutta mun huomio tais olla laukan vaihtumisessa ja tulevassa käännöksessä.

Tallissa kylmäilin Susun jalat ja laskin sen tarhaan, jonne se jäi tyytyväisenä alamaisiaan pompottamaan (;


Eilen käytiin porukalla palauttelevalla maastolenkillä ja Susku päätti heittää kaiken läskiksi riekkumalla koko ajan. Mä kun luulin, että se olis kerrankin ollu väsyksissä viikon tiiviin liikunnan ja kolmen peräkkäisen tiukemman treenin jälkeen mutta ehei..

Palaillaan asiaan taas kun kerrottavaa ja kuvia löytyy ! (;