Jep, tosiaankin. Suskulla on kevättä rinnassa ja vielä sen verran paljon, että mamilta meinaa mennä hermot. Tänäänkin se ei ratsastaessa keskittynyt kymmentä sekuntia pidempään kerrallaan ja oli ihan mahdoton. Anniinan noustessa selkään se osasi sentään vähän rauhoittua ja ravasi nätisti kenttää ympäri. Ehkäpä toi vekara tarvii nyt vaan paaaljon paaaljon liikuntaa säännöllisesti ja mun pitäis saada ratsastettua se kunnolla läpi, tänääkään kun en saanut minkäänlaista tatsia... Nooh, ei pidä antaa periksi. Kyllähän toi meinaan osaa aika paljonkin, eriasia on, saako sen taidon kaivettua esiin.
Alkuun laittelin kentälle puomeja pääty-ympyröille ja kulmiin kaarevasti, mutta Susku vaan juoksi alta. En saanut mitään tuntumaa suuhun tai kylkiin ja epätoivo iski jo ensimmäisen viiden minuutin aikana. Viisitoista minuttia yritin saada sähelöä kuulolle, mutta ilman mitään tulosta siirryin kävelemään ympyrälle. Anniina toi mulle kannukset ja otin jalustimet pois, että mun on helpompi istua oikeesti hevosen ympärille. Ainoa tavoite oli, että Susku alkaa oikeasti kävellä eteen rauhassa, ohjaa vastustamatta ja tunkematta persustaan milloin mihinkin suuntaan. Pikkuhiljaa aloin oikeasti saada jotain tapahtumaan ja lisäsin ravipätkiä mukaan.
Kun ravikin kulki tasaisesti ja punkematta aloitin laukkaamisen. Jatkoin edelleen ympyrällä käynnissä, tein neljäsosan sulkua, suoristin, nostin ravin ja parin askeleen jälkeen laukan. Laukkasin puolisen ympyrää ja taas sama alusta. Laukan sain pyörimään yllättävän hyvin ja Susku pysyi kivan rauhallisenakin. Tein tätä tehtävää jonkun aikaa ja vaihdoin suunnan.
Välikäyntien jälkeen vaidoin suunnan vasempaan ja aloitin taas saman väännön siitä tarviiko kuunnella pohjetta tai ohjaa ja osattaisko vaikka kävellä suoraan. Tähän suuntaan ei sujunut niin hyvin, tosin en välttämättä itsekkään jaksanut enää vaatia niin paljoa. Ravi sujui kuitenkin ihan kohtalaisesti ja laukat oli tähänkin suuntaan hyvät.
Ravailin vielä hetken ympyrällä ja laskin sen jälkeen vähän ohjaa ja aloitin ratsastamaan Suskua pidemmälle kaulalle. Sitten Anniina pääsi vielä hetkeksi kyytiin ja harjoitteli pysähdyksiä ja ravaamista isolla hevosella. Hienosti sujui silti, ja Suskukaan ei ollut tällä kertaa niin ihmeissään kuin joskus.
Seuraava postaus on tulossa ihan lähipäivinä Vironmäen puistoestetunnista, kunhan saan loput kuvat kavereilta (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti