Jäistä köpöttelyä

Keskiviikkona maastoiltiin ja torstaina ratsastelin tiellä ja kentällä niin paljon kuin pohja antoi, mutta nyt siis postausta eiliseltä, elikkäs perjantailta. Menin pikkusiskon kanssa kahdestaan tallille yhden aikaan ja siivoiltiin aluksi mun ja Susun kaappia kun hepoilla oli vielä päiväheinät kesken. Puolikahden jälkeen hain Suskun sisään ja siistittiin sitä Anden kanssa melkein tunti. Trimmauksen kohteeksi joutuivat pitkästä aikaa korva-, vuohis- ja ruununrajan karvat. Tällä kertaa korvakarvojen leikkely sujui jo ihan sutjakasti vaikka saksia pitikin naksutella ensin jonkun aikaa korvan vieressä, ennen kuin tumpsut sain nopeasti naksaistua. Susku sai hyvästä käytöksestä leivänpalan kiitokseksi ja oli suorituksestaan ylpeä kuin olympiavoittaja.

Kenttä oli edelleen ihan jäässä ja kivikova. Näimpä päädyin ravailemaan vain vähän pitkiä sivuja pitkällä kaulalla ja muuten tekemään käyntityöskentelyä. Käynnissä tein pysähdyksiä, peruutuksia, pohkeenväistöjä ja keskikäyntiä, mikä rentouttikin Suskun liikettä huomattavasti vaikka huono pohja vaikuttikin askeleen letkeyteen. 

Veeeenyttelyä

Ratsastelin reilu puoli tuntia ja heivasin sitten Anniinan kyytiin. Anniina sai opetella isolla hepalla ratsastusta ja teki Susulla käynti-seis siirtymisiä sekä harjoitteli asettamaan ja taivuttamaan kulmissa. Susku toimi tosi nätisti ja hetken vieressä käveltyä jäin jo keskemmälle seisomaan ja neuvomaan. Anniina osasi ratsastaa tosi pehmeillä avuilla ja ihmettelikin mulle ääneen miten herkkä Susu on verrattuna ratsastuskoulun poneihin :D
Lopuksi mentiin vielä kävelemään pieni maastolenkki ja Ande sai ratsastella talutuksessa.

Tallissa hoidettiin Susku rauhassa pois ja Anniina teki sen kanssa kaikkia venytyksiä leipäpaloilla sillä aikaa kun siivoilin tavaroita pois.


Tänään menin tallille jo aamupäivästä ja kentän ollessa edelleen ihan jäässä, päätettiin me lähteä Elinan kanssa ilman satulaa maastoon. Koska Armas on jalkapotilaana ja saa mennä vaan kävelyvauhtia, ravailtiin me Susun kanssa aina jonkun matkaa edellä ja laukattiin sitten aina takaisin päin Arttua vastaan. Tää on jo suuren suurta edistystä Suskulle, hirmu rohkeasti se uskalsi mennä pätkiä edellä "yksinkin".