Kuvat (c) Essi K.
Sain toooosi pitkästä aikaa kuvaajan mukaan Vironmäelle ja meillä oli sopivasti estetunti tällä viikolla. Tajusimpa justiinsa, että syksyllä kun postasin viime kerran Vironmäen tunnista, meillä oli sillon kans esteitä ja hyppäsin vieläpä tällä samasella suokkitammalla, Mitulla :D Kuvat on nyt aika mömmöä, mutta se voidaan pistää vaan hämärän piikkiin, nimittäin kaikki jotka on joskus kuvannut maneesissa niin, että ulkona on jo pimeetä, tietää minkä tuskan takana kameran oikeitten asetusten löytäminen on.
Tällä kertaa hypättiin lyhyehköä neljän esteen rataa. Ei hypätty sen kummemmin korkeutta eikä rata ollut mun mielestä erityisen tekninenkään, mutta se ei kyllä haitannut, koska viimesimmästä estetunnista tuntu olleen tosi pitkä aika ja tuli vähän sellanen hukassa oleva olo.
Verkka oli normaaliin tapaan itsenäinen ravi-laukka työskentely ja keskityin heti aktiivisiin ja teräviin siirtymisiin. Täytyi saada löysähkölle neidille heti selväksi, että tänään tehään töitä oikeesti ja pikkuhiljaa taivuttelu, kokoomiset ja eteenratsastukset alko tuottamaan tulosta ja heppa lämpeemään kivasti.
Laukkatyöskentelyssä tein paljon siirtymisiä ja nostin laukat käynnistä, jotta saan takajalat hyvin alle ja polkemaan. Pikkuhiljaa laukka alkokiin pyöriä hyvin ja oli sellanen fiilis, että olis vaan voinu huristaa maneesia ympäri ja nauttia siitä laukasta. Voi kun Suskukin oppis laukkaamaan yhtä pyöreesti..
Alotettiin hypyt ihan yksin kertasilla pikkuesteillä. Pari ekaa verkkahyppyä oli aika veteliä ja Sanna -ope- joutu huomauttamaan vauhista useempaaki kertaan. Ei ollu kyse vetelästä hevosesta, olin vaan itte vähän hakusessa ja en oikeen tienny millasta vauhtia hevoselta halusin. Heti kun aloin saamaan taas vähän tatsia hyppäämiseen ja sisäistin, että osaan edelleeki kyllä hypätä, niin alko laukan rytmi paranemaan ja ratsastin paljo määrätietosemmin esteelle.
En siis millään tapaa jännitä hyppäämistä, etenkään maahankaivetuilla esteillä, mutta kun viime hyppykerrasta oli aikaa, niin hetki kesti hakemisessa, että mites tää nyt oikeen menikään, vaikka oikeestihan hyppääminen on mulla jo selkärangassa, eikä sitä tarvi sen erikoisemmin miettiä missä pitää pidättää tai muuta vastaavaa. Omaa sähellystä siis vaan.
 |
| veeeetelää -vaikka toisaalta, tostahan olis varmaan päässyt yli käynnissäkin :-D- |
Seuraavaks tultiin vielä yksittäisenä pari kertaa ravilähestymisellä keltanen-pilkku sarja ja keltanen portti. Etenki tolla sarjalla joutu enemmän hoputtamaan, koska jotenki ravilähestyminen ja pikkueste vie laukasta kaiken poverin sarjavälille.
 |
| Voisko ton rumemmin enää istua :-D Jotenki pienillä esteillä on vaan niin hankala löytää hyvä istunta, etenki jos se "hyppy" jää tollaseks löysäks harppaukseks... |
 |
| Se on kiva kun ei osu askeleet edes tämän kokosilla esteillä :'D |
 |
| Harmi, että tää viimenen hyppy sattu just olemaan pois päin kamerasta :P |
Kiinnostiko tälläinen tuntipostaus ja näin "tarkalla" selostamisella ?
Voisin nimittäin yrittää saada kuvia tunneilta blogin puolelle useamminkin, jos kiinnostusta löytyy (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti